Lars Hollmer
Lars Gustav Gabriel Hollmer (21. heinäkuuta 1948 – 25. joulukuuta 2008 Uppsala)[1] oli ruotsalainen muusikko, laulaja ja säveltäjä.
1970-luvulla Hollmer oli merkittävänä taustatekijänä yhtyeissä Samla Mammas Manna, Zamla Mammaz Manna, Von Zamla ja Ramlösa Kvällar. Kun Zamla hajosi 1980, Hollmer ryhtyi tekemään ensimmäistä omaa albumiaan XII sibiriska cyklar (1981). Albumi oli todellinen sooloprojekti, sillä Hollmer soitti siinä itse kaikkia soittimia, joista tärkeimpiä olivat harmonikka ja kosketinsoittimia. Albumin kappaleista menestyi erityisesti Boeves psalm.
Yhtä aikaa muiden hankkeiden, kuten Von Zamla ja Fem Söker En Skatt, Lars Hollmer jatkoi levyjen tekoa myös omissa nimissään. 1985 hän perusti yhtyeen Looping Home Orchestra, joka on esittänyt Hollmers musiikkia vaihtelevissa kokoonpanoissa. Vuonna 1996 hän liittyi kansainväliseen harmonikkayhtyeeseen Accordion Tribe. 1998 hänet palkittiin Grammis-palkinnolla cd:stä Andetag.
2000-luvulla Hollmer esiintyi yhdessä yhtyeen Utsikter kanssa, jossa soittavat muun muassa Michel Berckmans (oboe, fagotti) ja Wolfgang Salomon (kontrabasso). Hänen Japaniin vuonna 2000 tekemänsä matkan jälkeen syntyi yhtye SOLA, jossa on japanilaisia muusikoita. Vuonna 2002 ilmestyi levy Lars Hollmer's SOLA. The global home project.[2] Yhteistyö japanilaisen viulistin Yuriko Mukoujiman kanssa syveni vuonna 2003. He ovat pitäneet yhdessä useita konsertteja Japanissa ja julkaisseet livealbumin Live and more.
Accordion Triben kanssa ilmestyi vuonna 2003 toinenkin levy, Sea of reeds. Sveitsiläinen ohjaaja Stefan Schwietert teki yhtyeestä seuraavana vuonna dokumenttielokuvan. Hollmer esiintyi 2004 Victoriavillessa Québecssa yhdessä kanadanranskalaisten muusikoiden Jean Déromen ja Pierre Tanguayn kanssa ja kymmenmiehisen orkesterin La Fanfare Pourpourin kanssa. Hän esiintyi myös yhtyeen Fred Frith Ruotsin-kiertueella syksyllä 2004.
Hollmerin kanadalaisyhteydet tiivistyivät 2005. Hän soitti jälkeen La Fanfare Pourpourin kanssa, ja 2007 syntyi levy Karusell Musik. Vuonna 2008 Hollmer kiersi jälleen La Fanfare Pourpourin kanssa Ranskassa ja Ruotsissa[3][4].
Lars Hollmerilla oli asunto Nyvlassa Uppsalan lähellä, ja hänellä oli siellä studio kunnostetussa kanalassa.
Diskografia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Soololevyt (valikoima)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- XII sibiriska cyklar (1981)
- Vill du höra mer? (1982)
- Från natt idag (1983)
- Tonöga (1985)
- Andetag (1997)
- Utsikter (2000)
- Viandra (2007)
Looping Home Orchestran kanssa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Fem Söker en Skattin kanssa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Accordion Triben kanssa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]SOLAn kanssa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lars Hollmer's SOLA. The global home project (2002)
La Fanfare Pourpourin kanssa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Uusitorppa, Harri: Muistokirjoitus. Helsingin Sanomat, 7.1.2009. Artikkelin verkkoversio (25.12.2008). Viitattu 13.5.2014.
- ↑ Lars Hollmer et al – The Story So Far amigo.se. Arkistoitu 30.6.2007. (ruotsiksi)
- ↑ Lars Hollmer med La Fanfare Pourpour uddevalla.vastsverige.com. Viitattu 7.1.2009. (ruotsiksi)
- ↑ Lars Hollmer och Fanfare Pourpour katalin.com. Arkistoitu 25.10.2008. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lars Hollmer, Aktuell i Brobytornets Musikrum. Världsmusik från ett hönshus utanför Uppsala (ruotsiksi)
- The Krax Homepage, Lars Hollmerin musiikin sivusto (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
- Porträttet: Lars Hollmer (Arkistoitu – Internet Archive) (ruotsiksi)